Miten se onkaan tähän mennyt...

Ennen kävin kaupassa ja annoin mieliteoille vallan - omalla kohdallani. Sitten tuli lapsia ja huomasin, että aina itselleni hakiessani jotain, ihan mitä vain, palaan kotiin kassillinen muksujen juttuja ja ne omat jäivät sinne kauppaan. Nyt muksujen kasvettua ikäjaumaan x ja y ja rottien tultua taloon (hamsujen ja hiirujen myös) huomaan sisällön muuttuneen jälleen. Tällä kertaa mielitekotiesmitkäostokset painottuvat välillä huomattavankin selvästi näiden viiksiheppujen puolelle.

Välillä on hauska nähdä ihmisten ilmeet, kun itsekseen jupisee (ihan missä vaan), että "toi sopis niin rottalaan/rottahäkkiin"... :D

Tänään esimerkiksi lähdin kirpulle etsimään itselleni jotain vihreää kotiin. Ajattelin myös mekon olevan hakusessa. No sieltäpä löytyi kyllä kiva vihreä korisetti, mutta lähes kaikki loput olivat enemmän ja vähemmän lasten ja lemmikkien.

Illemmalla suuntasin Raision Tokmannille. Ajattelin katsella josko olisi 2kg vilmie (rotanruoka) säkille juuri eikä melkein sopivaa lootaa, koska jo tovin lainassa ollut tupperin purkki tahtoisi omalle omistajalleen ja en haluaisi nähdä avonaisia pusseja joka puolella. Riittää, että kuivikkeet sun muut valtaavat aina ajaksi ö omat alueensa, koska #laiskaemäntä.

No kyllä, löysin mielestäni täydellisen ratkaisun! 5l ämpäri kannella. Sitä on helppo sitten liikutella ja kansi saattaa pitää kohta viisveen poissa ruokatutkimusreissuista. Niin ja se tällä hetkellä käytössä oleva loota on muistaakseni 4,2l joten kokoeroa on juuri sopivasti jolloin ei ole pakko olla typötyhjä kaataessa uuden pussin sinne. Tosin tiedän pohjan huokailevan ennen kuin sen teen, koska #pakkomielteinenlootaputsaaja ja #altrominpääruokana.

(Oli ihan pakko hästägätä, kun vauhtiin taas instagramissa pääsin tehtyäni ponilöydön. Juu en ala siitä selittämään, menkää tänne katsomaan niin selviää mistä kyse.)

Laitetaanpa vielä tähän kuva tästä ämpäristä...

Niin, mä tosiaan lähdin ostamaan ämpäriä ja sen ostinkin, kyllä sen tuolta joukosta näkee. En tajua miten tuo kaikki loppu tuli mukaan... no ehkä oransseilla lapuilla oli jotain tekemistä, tiedä sitten tuota...

Ei muuta kuin herkkuja jakelemaan wottasille taasen! Pitäkäähän itsenne - no juuri sellaisina kuin olette!

Haikeita hetkiä ja jännitystä ilmassa

Voi miten jännittävää onkaan, kun uusi rotta saapuu ja on aika yrittää häntä osaksi laumaa. Vielä mahtavampaa on, kun on saanut seurata mamman palloutuvan, nakkien pulpahtavan, odottaa karvojen kasvua ja yhtäkkiä edessä onkin täydellinen pieni eläin.

Niin täydellinen, että edelleen aiheuttaa tälle rotta-mammalle liikutuksen kyyneleitä vähän väliä. Niin täydellinen, että sydän menee sykkyrälle, kun katse hakee juuri sinut ja se pieni kuono vipattaa kuin julmettu haistellessa tutuksi tullutta ja turvallista tuoksua, kesyihmisen siis.

Agnes

Meillä eletään täällä haikeita hetkiä, kun emot ovat tänään lähteneet ja osa poikasista siirtyi myös kasvimammalle odottamaan uuteen kotiin pääsyä. Itselleni jäi vielä muutamia prinsessoja ja astronautteja. Pojat pääsivät omaan loossiinsa sotkemaan ja likat saivat oman pienen linnansa. Vielä muutama päivä ja sitten hiljenee.

Joo, on täällä vielä omat isot akat ja ukot ja yksi uusikin astuu vielä laumaan. Niin, siis jännitän, että miten tällä kertaa meneekään vaikka Adelen kanssa ei ongelmia sen suurempia ollutkaan. Naarmuilla selvittiin ja kaikki tottuivat todella nopeasti.

Adele tykkää Jimistä

Jotain ne höpöttää...

Jimi (kuopus) ja Adele

Adelea ennen tuli Bella ja se olikin sitten aika shokki, kun eipä mennyt kuten toivottiin ja pitkän taistelun ja aika pahojenkin haavojen jälkeen tulin siihen tulokseen, että ennen niin toimiva naaraslauma on pakko jakaa ellen laita yhtä pois. Ja ei, en laita tervettä muuten ihanaa rottaa pois ihan muuten vaan. En halua, enkä luovu ja en myöskään luovu uudesta vauvasta jonka muut hyväksyivät lähes muitta mutkitta.

Bella

Mee pois.... mua väsyttää....

Siis voisitko...

Meni viikko tarkkaillessa laumaa, sen nokkimisjärjestystä sun muuta ja päädyin ratkaisuun johon päädyin. Laumasta lähti 3 naarasta tämän hurjan höykytyksen antaneen naaraan kaveriksi ja olin todella huojentunut, kun se lauma toimi sellaisenaan ja jäänyt lauma hyväksyi siis Bellan täysin. Pelkäsin tätä ratkaisua, pelkäsin mitä se tuo tullessaan, mutta onnistuin ottamaan juuri oikeat naaraat eikä nokkimisjärjestys kokenut kaaostilaa vaan rauha laskeutui rottalaan ja mikä tärkeintä: yhdenkään ei tarvinnut lähteä.

Olin onnellinen - Olen onnellinen!

Nyt on siis jälleen jännitystä ilmassa. Vielä ei ole yhdistämisen paikka, Agnes saa olla muiden prinsessojen kanssa hakupäivään asti ja sitten se vasta alkaa. Tiedän jo kumpaan laumaan lähtee yritys. On tarkoitus kasvattaa tätä toista jossa 2 mummua ja kaksi junnua. Uutta verta kaipaan vielä ainakin yhden kakaran verran siihen, mutta sen aika on sitten myöhemmin, että saan pidettyä ikäjakauman sellaisena kuin olen päässäni toimivaksi todennut. Kasvimamma onneksi on samoilla linjoilla joten en ainakaan kovin metsään ole mennyt.

Olisi kiva kuulla teidän tarinoitanne, miten yhdistämiset ovat sujuneet ja miten ongelmatilanteet on ratkaistu. Rohkeasti siis kommentoimaan vaan!

Mukavia hellepäiviä täältä meiltä sinne teille!

Agnes

Agnes

Leppoisaa juhannusta 2016!

Näyttelyhuumaa

Pahan päivän vastineeksi tuo rotta-mammana oleminen hyviä päiviä. Niiden voimalla jaksetaan ne pahat päivät.

Mulla oli eilen hyvä päivä vaikka oikeasti vatsataudissa ei ole sellaista käsitettä kuin hyvä. No se hyvä tuli rottien puolelta. Pojistani kaksi nimittäin oli näyttelyssä Lapualla. Oli jotenkin kamalaa lähettää matkaan jo perjantaina ja lasten kanssa ikävöitiinkin sitten meidän karvaisia lapsia ja sisaruksia niin, että piti ihan viestiä kasvimammalle laittaa. Eilen saatiin myös paikan päältä videokuvaa jossa näkyi lopussa parhaat otukset, mun pojat, Allu ja Toivo.

No en muuten ihan turhaan tässä parhaiksi kehu, koska näyttelyssä menestyttiin todella hyvin.

Allu (Ratazana´s Absurd) oli Rop1 ja sai 2 tähteä.

Toivo (Ratazana´s Ankkarock) oli Rop2 ja sai 1 tähden.

Toivon arvostelu

Allun arvostelu

Arvostelutkin hyväilevät epävarman rotta-mamman sielua ja itsentuntoa. Mä nimittäin olin aivan varma, että trimmaus on jokseenkin pebasta ja se laskee heti pojoja tuomarin silmissä. No pojot eivät laskeneet ja kasvimamman mukaan oli ihan hyvin hoidettu. Mietin uskonko vai sanooko vaan ja on itse nyppinyt perjantai-iltana silmät ristissä...

Toivo tonkii Allun pokaalista namia jonka avulla oli tarkoitus saada Allu lähemmäs.

Mä tykkään laittaa omat rotat itse näyttelykuntoon. Mulle sanottiin kauan sitten, että se ei ole mikään pakko, mutta kivaa se on! On kiva ottaa ihan omaa aikaa oman murupullan kanssa. Mulle trimmaaminen on vähän kuin terapiaa, aivot ja ajatus saavat levätä. Mua rauhoittaa se rotan kanssa touhuaminen ja monesti päädyn huonona päivänä kaappaamaan jonkun pörröpeban jota ainakin vähän sitten siistin.

Mä en kuitenkaan koe, että saisin tarpeeksi tuunattua pet-puolelle, koska mun pojilla ainakin tuota karstaa syntyy kuin itsestään tuonne nahkaan (Ihan sama mikä pesuväli on ja mitä ruokaa annan jne. Mä öljyän noita niin sisäisesti kuin ulkoisesti juuri tuon karstan takia.) ja petissä kun syynätään niin tarkkaan nuo nahasta hännän päähän. Joo mulle on sanottu etten saisi olla niin kriittinen itseäni kohtaan ja ottaa paineita(eläinhän tässä pääosaa vetää), mutta minkäs teet.

Tytöt onkin sitten toinen juttu ja taannoin pistinkin ensimmäistä kertaa pet-luokkaan pari kasvimamman yllyttämänä. Adele ja Bella siellä oli silloin. Tytöillä meni ihan kivasti, varsinkin Adelella joka oli "päivän baby". Bella tuli kotiin vain kokemusta rikkaampana.

Adele

Bella

Tällä kertaa en laittanut ketään pettiin, koska näyttely oli niin kaukana, että jo pari poikaa vei dunansa kanssa tilaa autossa ihan kivasti, koska sen lisäksi on sitten näyttelyboksi. Eikä siinä mitään, että omat veisivät tilaa jonkin verran, mutta yleensä autossa on se pari ihmistä rottineen jo valmiiksi. Voi saisinpa Janinalta kuvan minkälainen on näyttelyyn matkalla oleva auto...

Tuntuu Super kivalta jos oma rotta pärjää, mutta mulle se ei ole tärkeintä. Mua ei oikeastaan harmita edes hirveästi vaikka omat eivät sijoittuisi kärkeen. On mulla vähemmän mairittelevia arvosteluita ollut ja huonoja sijoituksia. Ihan ollaan viivaakin saatu. Mulle oma rotta on aina paras, kaunein ja komein vaikka tuomari olisi mitä mieltä. Toki tuntuu kivalta jos rotasta tykätään, sitä on turha kieltää.

Mutta mitä tarkoittaa näyttelykuntoon laittaminen?

Se on simppeliä:

1. Pese rotta - rexit kannattaa pestä hyvin ajoissa, että kihara palautuu, sileäkarvaiset voi pestä "viimetipassa". (joskus voi olla niin puhtoinen ettei tarvitse pesua, mutta mulla ei sitä tuuria ole ollut...)

2. Nypi rex-karvoituksen omaava siistiksi (Suomeksi: muuta piikkisika pehmoiseksi kiharapalloksi) ja mikäli lähdössä on vain sileäkarvaisia, on tässä kohden hengähdystauko.

3. Huolla häntä ja kynnet (Tässä pari esimerkkivideota kynsien leikkaamisesta: Video 1 ja Video 2)

4. Pistä näyttelyboksi kuntoon (kuiviketta ja ruokaa)

5. Varmista näyttelyboksin nestepuoli (kurkku ja rypäleet ovat se yleisin ja helpoin tapa)

(6. Valmistele mahdollinen erillinen kuljetusboksi esim. duna jos mielit tai on tarvetta esim. pitkän matkan takia.)

Vinkki: Näyttelyboksi pysyy puhtaampana ja vähemmän kakkapökäleiden valloittamana, kun jätät päivä pari ennen näyttelyä tuoreruokapuolen pois ja eläin ei siitä kärsi mitenkään. Mieltä voi toki osoittaa jos sattuu osumaan totuttuun päivään tällainen tauko.

Ja tärkein kohta on saapua ajoissa pelipaikalle ja nauttia näyttelypäivästä niin hyvin kuin mahdollista on! Itse ainakin jännitän, perhoset masussa on hauska olla. Päinvastoin kuin monissa elukkanäyttelyissä (yhtään yleistämättä, itselläni vain liian monta ikävää kokemusta) on rottailijoiden kanssa suht helppoa aloittaa jutustelu joten rohkeasti vaan suu auki ja uusia tuttavuuksia haalimaan.

Haluaisin itse olla useammin pelipaikalla ja harmittaakin, että lasten hoitoon saaminen on hankalaa ja varsinkin jos se tarkoittaa yön yli pois olemista. Vaikka olisikin vain päiväreissu, on lähtö aina aikaisin ja paluu myöhään ja se tuo ongelmia tähän juttuun. No ehkä se vielä iloksi muuttuu tässäkin asiassa kuten monessa muussa. Pääsin paikalle tai en, saan mä silti itse valmistella rottaset ja jännittää miten menee. Ihaninta on, että meidän kasvimamma jaksaa pitää ajantasalla päivän aikana jolloin osittain tuntuu, että olenkin mukana.

Sijoituskotina olemisen hyviä puolia on se, että kasvattaja raappasee messiin rottasia vaikka et itse pääsisi lähtemään rottanäyttelyyn.

Kannattaa kokeilla näyttelyttämistä ainakin kerran ja vähintään käydä katsomassa millaisia ihmisiä ja rottia meidän joukossa onkaan. On nimittäin ihan laidasta laitaan ja mukaan mahtuu aina lisää!

Täältä löydät tulevat tapahtumat.

Saa taputtaa olalle jos satutaan samaan paikkaan!

Rottaharrastajan paha päivä

"Äiti, Isi, kiltti...ne on niin ihania, ne on niin söpöjä, mä haluan....

Mä lupaan siivota, mä lupaan ruokkia..."

Niin, vauvarottia on vaikea vastustaa. Se pieni kuono, ne vipattavat viikset, pienet käpälät ja minihäntä...

Mielessä maalautuu kuva olkapäällä istuvasta söpöliinistä jota koko suku ja kaveripiiri kilpaa ihastelevat. Kaikki haluavat ottaa syliin ja jokainen huppu huutaa omaa rottaa.

Sanoppa tällaiselle sitten ei...

Tulee innostus, tulee palava halu saada oma rotta, rottalauma (Niin lauma, koska rotta on laumaeläin ja tarvitsee vähintään kaverin, mutta lauma on silti aina parempi vaihtoehto jos miettii lajityypillistä käyttäytymistä.) ja niille hieno häkki ja kaikki upeat vermeet.

Sitä harvemmin miettii siinä kohtaa, että niin, häkki ja kamat pitää siivota ja lemmikeistä pitää huolta myös puhtauden ja kynsien osalta. Myöskin rahaa kuluu väkisinkin, mutta se on sivuseikka. Kuitenkin se on asia mikä pitää muistaa, koska ruoka ei ole ilmaista ja tarvitsee lemmikki virikkeitäkin. Saatat joutua viemään myös eläinlääkäriin. Harrastaminenkin maksaa jonkin verran jos haluaa käydä näyttelyissä, mutta se on täysin oma valinta jos niihin hurahtaa. Kivaa se on, pakko heti sanoa.

Nyt kuitenkin haluan korostaa sitä siivouspuolta, koska se on oikeasti tärkeä. Puhdas koti on sinullekin se mitä kaipaat joten miksi antaisit lemmikkiesi asua pissan ja kakan keskellä? Puhumattakaan hajuhaitoista omassa kodissasi jos jätät tämän puolen hoitamatta.

Ja tiedättekös, meillä harrastajillakin aina välillä se tökkii ja saa miettimään, että miksi ihmeessä harrastan juuri rottia? Se ei ole aina niin hohdokasta mitä blogit sun muut saavat ajattelemaan.

Tänään oli minulla se huono päivä.

Minulla on 3 laumaa rottia ja 2 poikuetta tällä hetkellä täällä talossa. Juuri tänään olen miettinyt, että "Miksi ihmeessä olen tähän ikinä ryhtynyt?". Olen miettinyt, että miksi on juuri näin paljon elukoita? Miksi ei olisi vain sitä kahta tai kolmea? Miksi ylipäätään olen ryhtynyt sijoituskodiksi ja halunnut juurikin kaksi poikuetta kasvamaan tänne?

Tänään ei todellakaan ollut helppo aloittaa rottalan siivoamista. Haju tunki nenään ja likaiset riippumatot ja mökit tekivät pahaa joten pakko, pakko oli tehdä asialle jotain ja tässä seuraakin sitten kuvien kera tämän päivän fiiliksiä.

Noniin ja näin etenee meikäläisen pakkopullapäivä:

1. Ota valmiiksi kaikki tarvittavat boksit ja herättele otukset. Nostele jokainen lauma omaan boksiinsa. Älä välitä Inkku-Mamman äksystä ilmeestä, rouva ei vaan voi mitään sille, että inhoaa herättämistä kesken unien.

2. Kaiva esiin ne unohtuneet roskapussit. Ikean keltainen rulla antoi etsiä itseään vartin jonka aikana olin varma, että järki menee.

 3. Tyhjennä häkeistä kaikki pestävät kylpyhuoneeseen ja pese ne yksitellen niille tarkoitettu tiskiharja kätösessä viuhuten ja raahaa eteiseen kuivumaan.

4. Kaavi likaiset kuivikkeet pusseihin äläkä kiinnitä sen suurempaa huomiota lattialle putoaviin roskiin, koska se ottaa aivoon jo ihan tarpeeksi, kun tietää joutuvansa nekin siivoamaan.

5. Irrota kahdesta häkistä toinen alaovi tai et saa lootia pois. Älä välitä vaikka toisen häkin auki jäänyt yläovi iski juuri täydellä voimalla oikeaan olkapäähän saaden aikaan mustelman.

6. Raahaa ne kutun pohjalootat sinne suihkuun ja pese ne. Märät sukat kuuluvat oikeasti asiaan joten jätä huomiotta moinen pieni ärsyttävän tuntuinen asia.

7. Rahaa ne kutun  pohjalootat suihkusta eteiseen muiden kamojen luokse loppukuivumaan. Ei haittaa vaikka kolisee, maailmaan mahtuu ääntä.

Kamat pitää pestä ja kuivattaa.
Niin ja miksi niitä pitää olla sitten näinkin paljon?

No onhan minulla 3 laumaa...

Critter Nation-häkkien teetetyt pohjalootat piti luonnollisesti myös pestä kunnolla.

 Tässä välissä voisimme vilkaista miten kauniilta rottala näyttää, kun olemme suorittaneet kohdat 1-7. Voin sanoa, että otti aivoon huomata kaikki roska lattialla ja imuri oli pakko kaivaa esiin tässä välissä. Jep, hiki oli päällä.

Ihana roskamäärä ja irrotetut ovet sun muut hivelevät silmää vai mitä?

 8. Tunge likaiset haisevat riippumatot pesukoneeseen ja anna sen laulaa omassa rauhassaan...
Luojan kiitos edes yksi asia tapahtuu automatisoidusti alusta loppuun, kun kolmannella kerralla pesukoneen luukku suostuu lopulta menemään kiinni asti kunnolla. Eikä ärsytä ei...

9. Pese pienemmän rottahäkin pohja ja kalterit. Älä välitä vaikka aukko on sen verran pieni, että läskit ottavat kiinni ja on pakko kurkotella.

10. Pese isompien häkkien kalterit ja tikkaat. Ei vaan mahdu tajuntaan se, että miten se kaikki kuspissi ilmestyy kattoritilään, koska häkkien päällä ei enää kävellä.

11. Juo lasi vettä ja hengitä, koska tuntuu kasvavan iso tatti otsaan.

12. Vilkaise rottia ja pahoittele miten taas kerran kestää. Katso niitä "kärsiviä" (lue ja näe: nukkuvia) ressukoita ja tunne pisto sydämessä.

13. Kanna ne kutun pohjalootat paikoilleen ja pahoittele lapsille koituvaa meteliä, kun mikään ei mene niin kuin Strömsössä. Kuule miten töllöön lisätään ääntä, kun häiritset pleikkahetkeä.

14. Raahaa pohjakuivikkeet lähemmäs. Huomaa kadottaneesi 55l toalättiä ja vedä päälle paniikki sen loppumisesta. Sitten muista, että se olikin esikoisen huoneen luona ja huhuile pirteä teini tuomaan se sinulle.

Hamppua ja toalättiä sekoitan pohjia peittämään.

15. Täytä pohjat. Muista olla menettämättä hermoja vaikka lattia ottaa jälleen omansa. Pistä myös ilmanpuhdistin päälle, koska hampun ja toan hetkittäinen pölinä ottaa henkeen. Onneksi se loppuu ihan minuuteissa.

16. Kanna kunkin häkin sisustus paikoilleen ja täytä vessa-astiat ihanalla vaaleanpunaisella paakkuuntumattomalla kissanhiekalla. Hermo muuten meni, kun uusi pussi ei auennut kunnolla ja eteisen lattia kuorruttui...

17. Valitse puhtaat riippumatot ja kiinnitä ne. Kynnen katkeaminen kuuluu asiaan joten jätä se huomiotta.

18. Pese ruokakipot ja täytä ne. Muista koirannappulat kaikille ja siementangot akoille. Ukoille vain kasviskeksejä...

19. Vaihda vedet kaikille.

20. Nostele kukin lauma omaan häkkiinsä.

21. Siirrä vuorostaan vauvaloista emot bokseihin.

22. Metsästä karannutta poikasta ja laske varuilta kaikki saatuasi kiinni tämä yksi. Jep, yksi singahti vauvalasta ja löytyi lopulta eteisestä josta tulikin ihan kiltisti kätöseen. Miten ollakaan se oli se naaras joka on jäämässä mulle... (Hyvä alku meillä...)

23. Siirrä myös poikaset emojen kanssa bokseihin, että voit siivota vauvalat ja muuttaa sisustuksen pelkäämättä uusia karkaamisia.

24. Tyhjennä molemmat vauvalat. Lattia ottaa aina omansa joten jätä huomiotta variseminen.

25. Pese molemmat vauvalat. Kaltereissa oleva pissa on ihan normaalia ja myös se sissikakka joka roikkuu ulkopuolella tiukasti.

26. Iske kuivikkeet molempiin vauvaloihin. Kuuntele samalla sitä ihanaa ääntä mitä essex-emo pitää hampaillaan naarmuttaessaan lisää maxiboxin kantta... Janina, mulla menee järki!

27. Valitse uudet virikkeet ja sisustukset molempiin vauvaloihin. Tee päätös noin kolme kertaa ennen kuin olet tyytyväinen.

28. Sisusta vauvalat ja älä hermostu vaikka molempien kohdalla kaikki menee ainakin kolme kertaa uusiksi.

29. Pese ja täytä ruokakipot, muista laittaa vauvojen omat lisäherkut, koska ovat juuri päässeet maitoa vahvemman makuun.

30. Siirrä emot vauvaloihin. Hurraa hetkeä jona sinua ei enää halutakaan syödä elävältä vaikka olet poikasten lähellä.

31. Lääpi poikasia ja siirrä ne emojen luokse. Muista ottaa ensin kuvia instagramiin.

32. Siivoa kamat pois niille kuulumattomilta paikoilta ja imuroi jälleen lattia. Pyydä lapsia viemään roskapussit ja muistuta miksi niitä pitää varoa. (Olemme siivonneet kuudennen kerroksen tasannetta, koska teini unohti varoa säkkiä.)

33. Ja nyt, kaiken tämän jälkeen mietin uudelleen, että miksi olen tähän ryhtynyt ja loput kuvat kertokoon vastauksen...

Rottala kauempaa katsottuna

Hiirula

Vauvala nro.1 & toinen akkalauma

Vauvala nro.1 (Essex-muidu jonka kanssa meinaa järki kadota.)

Vauvala nro.1

Akkalauma jossa asuvat: Hamppu, Mona & Söpis

Toinen akkalauma jossa asuvat: Inkku-Mamma, Elli-Mamma ja kakarat Bella & Adele
(Tämä residenssi ja lauma odottaa Agnes-muksun kasvamista oikeaan ikään ja kokoon)

Jätkien koti vähän eri kulmasta

Jätkälauman residenssi.
Tätä asuttavat: Sulo, Frank, Hugo, Toivo, Allu & Onni.

Vauvala nro.2 & Sälli-pappa (hamsu)

Vauvala nro.2
(Jimi nimesi tämän emon Pörröksi, ei yhtään niin ärsyttävä kuin essex-muidu :D )

Ja tässä kohden on jo mieli rauhoittunut...

On ihana nähdä siisti rottala ja puhtaat häkit ja vermeet. Ei haittaa hiki, ei haittaa väsynyt selkä ja pörröinen tukka. Jälleen muistan miksi olen tähän ryhtynyt. Se ei johdu vain tästä...

(Toki nämäkin lämmittävät mieltä, en kiellä.)

...vaan tämä pieni rotanalku voi sen katseellaan kertoa.

Pienen eläimen vilpitön rakkaus ja luottamus sinua, isoa kesyihmistä kohtaan...

Agnes

Tämä pieni rakkauspakkaus on oman jätkälauman jäsenen jälkikasvu ja meidän tuleva täydennys toiseen akkalaumaan.

Loppuun vielä muutama sana lemmikin omistamisesta.

Sinä olet niin tärkeässä asemassa. Sinun tehtäväsi on pitää huolta. Sinä ruokit, sinä hellit, tuot turvallisuuden tunteen ja sinä olet se paras kesyihminen omalle lemmikillesi. Lemmikkisi ei tiedä paremmasta eikä huonommasta. Se tietää vain sinut ja miten sinä kohtelet sitä. Se ei muistele eilistä eikä mieti tulevaa, se elää hetkessä.

Lemmikki ei ole lelu, se on iso vastuu ja kunnia. Älä ota lemmikkiä jos et ole valmis tekemään työtä sen hyvinvoinnin eteen.

Jokainen päivä ei ole paras päivä, mutta joka ikinen päivä lemmikkisi tarvitsee sinua. Ei ole sen vika jos olet väsynyt, ei ole sen vika jos ottaa aivoon. Kun teit päätöksen ottaa hänet/heidät, teit lupauksen tehdä kaikkesi hyvinvoinnin eteen.

Nyt minä katoan laittamaan ruokaa rottalan väelle ja antamaan rapsutukset kaikille. Vauvat tarvitsevat leikkihetkensä, emot vauvavapaansa ja omat ihanukseni hellyyttä. Jälleen on hyvä olla minä, rottaharrastaja ja juuri tällä kokoonpanolla.

Että rakastan noita piuhapeppuja!