maanantai 30. tammikuuta 2017

Shoppailu on kivaa - kuulumisia myös

Johan on päässyt aikaa kulumaan. Tuntuu, että viimeisimmästä kirjoituksestani on ikuisuus. No meillä on hyvä syy tähän taukoon. Minä, lapset ja karvaiset lapset ollaan käyty läpi muuttorumbaa koko joulukuun. 

Kyllä vaan, asumme nyt 30 neliötä pienemmässä asunnossa ja voin sanoa, että tänne oli aika työ mahduttaa kaikki. Neljä ihmistä kamoineen, hamsut ja rottaset kamoineen - ei mennyt niinkuin strömsössä. Olen onnistunut hilloamaan hyvin paljon ja hyvin erikoisia asioita, sen sain huomata. Tuli myös inventoitua eläinkamat. Ette edes halua tietää mitä kaikkea löytyi ja lähti pois/kiertoon.

Kävin läpi ihmisten ja eläinten kamoja urakalla vanhassa kodissa ja silti muutettuamme tänne on tasaisesti ollut pakko pistää jotain kiertoon, koska ei vaan mahdu. Huonekaluista lähtien on pitänyt tehdä raivausta. Se tosin teki ihan hyvääkin! Saan myös luvalla ostella nyt uusia juttuja meille kaikille. Okei, maltti on valttia tässä asiassa.

Rottala sijaitsee nykyään omassa makkarissani. Ennen sille oli puolet olohuoneesta varattuna. Molemmat laumat sain mahdutettua huoneeseen, mutta tilanpuutteen vuoksi on tällä hetkellä omat vaatteeni ikeakasseissa. Vaatekaapin saan hankittua, kun luovun toisesta häkistä enkä ole valmis pistämään akkoja taikka ukkoja noin vain pois tai radikaalisti pienempiin asumuksiin. Mielummin sinnittelen itse vaatteideni kanssa. Kaapin aika tulee, kun luonto korjaa omansa. Ukkolauma poistuu viimeisen lähdettyä pois keskuudestamme. Akat ja energia saavat jäädä ja lauma kasvaa myöhemmin.

Rottaset kotiutuivat nopeasti tänne. Siinä varmaan oli osasyynä se, että tutut hajut muuttivat paikalle ennen heitä ja äänet olivat suoraan vastassa, kun siirrettiin bokseista purettuihin, pestyihin, uudelleen koottuihin ja sisustettuihin häkkeihin. Häkit tosiaan saivat samaan syssyyn täyspuhdistuksen ja desinfioinnin, kun kerran pakko oli purkaa osiin. Kokoaminen meni muuten helposti, mutta yksi ovi takkuilee. Se pelittää, se aukeaa ja menee kiinni joten olkoon.

Joulu tuli, oli ja meni. Rottalassa se tiesi lahjoja ja herkkuja. Olin niin otettu siitä, että omat vanhempani ja siskoni muistivat meidän lemmikkejä siinä missä meitä ihmisiäkin. Rottapottaset saivat herkkuja ja riippumatot! Meillä oli myös suuri ilo saada viettää kolmas, siis oikeasti kolmas joulu Inkun kanssa. Inkku-Mamma ei enää kauaa täällä ole, kuntonsa kertoo siitä, mutta tosiaan hän vietti kolmannen joulunsa meidän kanssamme ja sai nauttia herkkuja ja hellyyttä ihan urakalla. Hän sai ehkä vähän extraakin, koska tiedostin ja tiedostan tälläkin hetkellä, että neljättä joulua ei tulla yhdessä olemaan. 





Meillä on muutenkin vähän muuttunut tilanne täällä laumassa, koska Hamppu lähti ennen joulua sateenkaarisillalle äitinsä ja kamujensa luokse. Tällä hetkellä yksi omista naaraistani, Alma, on miehelässä ja toiveissa on, että tulisi tytär messissä kotiin sitten, kun sen aika on. Sofia on piakkoin myös lähdössä miehelään ja tässä koetan kovasti ajatella, että en ottaisi häneltä jälkeläistä tänne, mutta eilen kävi jo niin, että vähän kuin päätin antaa mahdollisuuden siihen. 

Meillä on täällä vieraileva naaras miehelässä. Onni sai itselleen morsiammen. Villa on suloinen tapaus ja omistajansa Iida on selvästi hoitanut hommansa kuten pitääkin joten nyt vaan sormet ja varpaat ristiin, että rakkaus kukoistaa ja saadaan lähettää murunen massu pullollaan nakkeja kotio.

Kuva, jonka Miuski00 (@rattastic_life) julkaisi






Olen myös tehnyt vähän hankintoja taas (todella yllättävää). Kävipä pieni mokakin, ei mikään paha, mutta kuitenkin. Zooplussalle meni tilaus jonka mukana tilasin sitten ravinteikasta hiutalesekoitusta jota voi antaa sellaisenaan turvotettuna tai sekoittaa muun ruoan sekaan. Mielestäni tilasin kilon. Ajattelinkin vielä, että menee kivasti tohon punaiseen purnukkaan. 



No koitti aamu, kun paketti tuli. Avasin paketin ja silmät suurina katselin valkoista säkkiä. Julmetun iso säkki piti etiketin mukaan sisällään näitä hiutaleita, mutta koko.... Minä riensin tarkistamaan tilausvahvistusta ja kappas perhana, olin tilannutkin 10kg. Siis 9kg enemmän mitä ajattelin (Onneksi en valinnut sitä säästöpakettia jossa 2x10kg....). Olin katsonut niin pieleen, että alta pois. Ja miksi ei laskun summa ihmetyttänyt? No siksi, että siinä oli paljon kaikkea muutakin ja en sitten kiinnittänyt huomiota tällaiseen "pikkuseikkaan". No ruokaa riittää (muillekin) ja se maistuu todella hyvin. Ei siis maailman pahin moka. 

Kuvassa 500g Alku-puuropaketti vertailun vuoksi.

Tilasin tuossa ebay:n kautta (hyi hyi minä) vähän lintulelujakin, kun ne ovat oman rottalan suosikkeja. Ihan sama miltä näyttävät kunhan on puuta ja puuosat ketjussa eikä nauhassa, koska nauha on entinen suoriltaan ja puuhelmet/palikat ympäri häkkiä. Me tosin leikitään nekin loppuun asti eli irtonaiset pallerot sun muut pääsevät pesuun ja johonkin kippaan josta rottaset ne levittävät sitten ympäri häkkejä ja/tai jemmailevat riippumattokankaiden väliin altrominhalkojen sekaan minun ilokseni(pesupäivät ja ne lukuisat kerrat, kun en vaan muista pudistella tarkkaan...). Hamppu oli muinoin sellainen outolintu, että hän keräsi pallot aina takaisin kippaan. Se oli hauskaa seurattavaa. Pojista Onni ja Toivo sitten taas jemmaavat irtonaiset lelut/lelujen osat aina kakkalootaan... *huoh*



Kannatin minä suomalaista pienyrittäjää/harrastajaakin tässä. Surffailin huutiksessa ja näin siellä pyyhkeen jossa kuva ja painatus "tassupyyhe" tai jotain sinne päin... No idea kirkastui pelottavan nopeasti ja pistin kysymyksen, että saisiko sen hiiri/rottakuvalla ja omalla tekstillä. Sain vastauksen, että joo ja osoitteen minne laittaa viestiä, että voidaan paremmin sumplia ja siitä se ajatus sitten lähti. 

Halusin rottalaan omat pyyhkeet, koska kuvitelkaa tämä tilanne ja tunne: 

Ihana ilta. Raukea olotila valtaa kropan joka tiedostaa, että enää iltapesu ja sitten saa painaa pään tyynyyn. Silmät ristissä valun iltapesulle. Matkalla nappaan kaapista puhtaan naamapyyhkeen. Pesen rentouttavasti nassuharjalla hyväillen kasvoni ja hellästi painelen puhtaalla pyyhkeellä kuivaksi vain todetakseni, että olen rotankarvojen peitossa. Koetan pelastaa tilanteen uudella huuhtelulla ja syljeskelen samalla suuhun menneitä karvoja. Ah´suunnilleen hyvä nyt ja eikun kuivatus...(prkl sama pyyhe...) ja vielä kerta kiellon päälle huuhtelua jota ennen muistan onneksi vipata sen karvaisen pyyhkeen lattialle ja huomaan, että kylppärissä ei ole mitään pyyhettä joten naama märkänä, yöpaidan rinnus kastuneena, kävelen sinne saamarin kaapille ja otan uuden pyyhkeen ja suorastaan rukoilen, että SE ei ole karvojen täyttämä, ettei tarvitse turvautua koviin otteisiin ja ääniin keskellä yötä.

Jep, ei naurattanut!

Siitä kuitenkin opin tarkemmaksi näiden pyyhkeiden kanssa ja pesenkin rottalan pyykit erillään muista ja säilytän muualla. Kuitenkin olisi niin paljon helpompaa, kun kylppärissä olisi aina valmiina rottien oma pyyhe, kun pesen kuitenkin säännöllisesti hännät ja koko rottaset myös. No nyt on ja pistetäänpä vielä uteliaille ihan kuvaakin, että minkälaiset ihanuudet tänne muuttivat hetki sitten.



Jos tekee mieli piristää omaa mieltä ja ympäristöä niin kannattaa klikata tästä itsensä huutikseen ja suoraan profiiliin: kasityopuoti 
Laita hänelle kysymys johonkin kohteeseen ja saat yhteystiedot nopeasti. Myyjä on nopea ja luotettava. 

Ai niin. Lauantaina oli Nakkilassa näyttely ja sinne lähti täältä miehelään samalla reissulla lennähtänyt Alma-neiti. Pet-luokkaan ilmoitti kasvimamma tyttöseni. Heräsin viiden aikaan viimeistelemään Alman ja hyvä, että heräsin. Oli nimittäin sotkenut yön aikana häntänsä ihan kunnolla. Karvalle riitti kostealla pyyhkäisy. 

Kuopukseni kanssa puoli kuuden jälkeen istuttiin Alma boksissa käytävässä ja ihmeteltiin siihen aikaan liikkuvia ihmisiä. Katseltiin miten joku lenkkeili ja muutama käveli muuten vaan rivakasti jonnekin. Alma noukkastiin ja kiivettiin takaisin tänne kolmanteen kerrokseen vain huomatakseni, että puhelin ei ole kädessäni. Juoksin äkkiä alas katsomaan onko sinne jäänyt ja ei, ei ollut. Äkkiä siis ylös ja koneen kautta viestiä kasvimammalle, että on päässyt nyt käymään niin, että kapula hengailee Alman boksin päällä. Pyysin sammuttamaan ja tipauttamaan illalla, mutta hän sanoi, että tulevat heti takaisin tuomaan sen. Arvatkaa olinko paiseessa, että minun vuokseni menee päivä pilalle ja aikataulut pettävät. No ei kuulemma kumpaakaan tapahtunut.

Näyttelypaikalta sain yllättäen viestin ja se sisälsi tällaisen kuvan:


Siis ihan oikeasti, oma Alluni (terveisiä pilven reunalle) ja Toivoni pärjäsivät näin hyvin vuonna 2016. Olen niin onnellinen ja ylpeä rotta-mamma eikä kasvimammallakaan taida olla nuristavaa tämän suhteen.

Kaiken tämän päälle saatiin petissä hyvät arvostelut ja kuma:kin tipahti Almalle. Illalla sain tiedon, että ei ole täystyrmännyt miestään vaan makoilevat vieretysten riipparissa. Nyt vaan toivotaan, että lempi leiskuisi ja nopsaan. Samoin toivon, että aika kuluisi myös nopeammin. Tyttösäteitä saa siis lähetellä, että saataisiin tänne Alman mukana se odotettu tytär jonka nimeäkin jo mielessäni tapailen...



Siinä oli nyt vähän meidän kuulumisia. Se on tosiaan uusi koti, uusi vuosi ja uusien tuulien aika näin lyhyesti ilmaistuna. Toivottavasti saan pian kirjoitella jotain kivaa ja laittaa hyviä uutisia. Hyviä vointeja ja iloisia hetkiä teille kaikille sinne missä ikinä olettekin!

Kiitos, kun jaksoit tänne piipahtaa!

Ps. Muista helliä ja lelliä lemmikkiäsi joka ikinen päivä, koska ikinä ei tiedä milloin se on viimeinen hetkenne yhdessä!

Kuva, jonka Miuski00 (@rattastic_life) julkaisi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Uusin julkaisu

Hyvää Halloweenia